Uuden Suomen arvio Erityisosaajista

"Kaunokirjallisuudessa tuntuu olevan mahdotonta saada laitapuolen kulkijoista monipuolisia henkilöhahmoja.

Syrjäytyneistä, päihderiippuvaisista, pikkurikollisista ja isommista rosvoista tulee kirjojen sivuilla usein samaa dekkareista tuttua porukkaa silloinkin, kun kyseessä ei ole dekkari.

Raimo Pesonen sortuu esikoisromaanissaan Erityisosaajia juuri näihin litteisiin luusereihin.

Erityisosaajien henkilöhahmot ovat veronkiertäjiä, rikollisia, katkolla käväiseviä narkomaaneja tai alkoholisteja, jotka rakentuvat lähinnä tämän yhden piirteensä varaan. On sääli, että katkaisuhoitoa tarvitsevat henkilöhahmot jäävät niin ohuiksi. Tässä olisi ollut oiva tilaisuus päästää syrjäytynyt ääneen.

Laitapuolen kulkija henkilöhahmona taitaa vaatia Mikko Rimmisen yksityiskohtaisen kerronnan kaltaista paneutumista, jotta stereotypiat eivät näkyisi lopputuloksessa.
Katkaisuaseman asiakkaita paremmin Pesonen onnistuu aseman työntekijän suhteen, joka painiskelee idealismin ja auttamisen, kirjoittamisen halun ja kaupallisuuden välillä.

Henkilöhahmoista huolimatta Erityisosaajien kerrontarakenne on mielenkiintoinen.

Aikatasot, eri henkilöiden tarinat ja fiktion sisällä kirjoitetut fiktiot murentuvat teoksessa palasiksi ja sekoittuvat hiljalleen toisiinsa. Pesonen rakentaa tarinaa pienistä palasista taiten. Fragmenttien yhdistelyssä lukijaa ei päästetä helpolla, mutta kirjan henkilöiden tiet risteävät kuitenkin tarpeeksi usein, jotta mielenkiinto tarinan kokoamiseen säilyy.

Katkaisuaseman asiakkaita paremmin Pesonen onnistuu aseman työntekijän suhteen, joka painiskelee idealismin ja auttamisen, kirjoittamisen halun ja kaupallisuuden välillä. Johannan henkilöhahmon kautta tarinaan säteilee toivoa, josta katuojaan joutuneetkin saavat osansa.

Litteiden luusereiden maailmasta tulee tunnistettavan toivon, turhautumisen ja pettymysten kuvausten kautta ymmärrettävä ja melko uskottavakin."

Salla Seuri / Uusi Suomi

Aina on varaa juhlia - haastattelu Voimassa

Kuva: Klaus Welp

Voima-lehden ja Fifi.voima.fi:n julkaisema haastattelu löytyy täältä.

Erityisosaajia-romaanin esittely Siltala Kustannuksen sivuilla

Siltalakustannus.fi:

Raimo Pesonen

Erityisosaajia

Esikoisromaani putoajien ja pudotettujen maailmasta. Raimo Pesonen hehkuttaa pimeyden ja hädän keskelle outoa valoa, joka syntyy tarkoista havainnoista ja tylystä huumorista. Nopealiikkeisen romaanin risteävät fragmentit ja proosapalat kutoutuvat tummanpuhuvaksi pysäytyskuvaksi Suomesta.

Ote romaanista Erityisosaajia:

Nainen asettui baarikeittiön tiskin taakse ja väänsi kasvoilleen totaalisen vittuuntumisen rypyt. Rakki onnistui olemaan nauramatta. Vanhemmat myyjät – alle kolmekymppisiä kaikki – alkoivat töniä muita pantapäitä olemaan vaiti ja kun tiskin takana silmiään pyörittelevä jakkupuku vihdoin rykäisi, taukotila oli hiljaa.

Me olemme jääneet tavoitteista, kaikista niistä. Helsinki-Median kampanjassa ollaan kolmanneksen jäljessä aikataulusta, Seuran jatkotilauksista puuttuu vielä kaksisataa ja A-lehtien tutustumispätkät eivät ole nekään vielä kasassa, vaikka sen piti olla läpihuutojuttu. Näin ei voi jatkua. Tavoitteet ovat kovempia kuin viimeksi, mutta se on ajan henki – joko pysyt pelissä tai putoat. Ja jos tämä firma lopettaa, se tietää nyt kuudenkymmenen asemesta kahdeksaakymmentä työtöntä. Kyllä – ensi viikosta alkaen meillä on Kerttulinkadulla uusi kahdenkymmenen hengen myyntipiste, jonka kautta uudet työntekijät kierrätetään. Miki ja Heidi aloittavat siellä vetäjinä ja työhönopastajina. Jotta saadaan tämä paatti taas pysymään pinnalla, toimitusjohtaja ja sihteerit tulevat loppuviikoksi myyntiin mukaan. Nyt tsemppiä, jokainen.

Nainen yski hetken ja jatkoi tupakanpolttamalla äänellään.

Sitten yksi käytännön asia. Yhtyneitten Kuvalehtien tilaajalahjaksi annettavaa pannulappua ei saa tästedes kutsua pannulapuksi, vaan koristepannulapuksi, koska se sulaa jos sillä koskee kuumaan esineeseen.

Hän heilutteli kämmenpohjansa kokoista omenanmuotoista kangasliparetta kädessään ja muutamat tirskahdukset vaikenivat.

Tämä on tarkoitettu sitten vain Yhtyneitten tilauksiin, yrittäkää nyt muistaa. Ja sen arvoksi on kysyttäessä ilmoitettava kaksitoista markkaa, ei mielellään kahtakymppiä tai – nainen kohdisti katseensa Rakkiin – kolmeakymmentäviittä markkaa. Mennään lopuksi iloisempiin aiheisiin: Alibin kamppiksestahan kymmenen ensimmäistä tavoitteen ylittäjää voittaa Tallinnanmatkan. Lehtonen, Paani, Kuisma ja Ristinarkku ovat jo mukana. Nyt muut vähän yritystä peliin. Jos mummot sanovat että se on niin raakakin, vastaatte että Alibi vain kertoo asiat niin kuin ne ovat ja kauppa on siinä. Kyllä te pystytte.

Työnjohtaja madalsi ääntään.

On ollut puhetta, että toimitusjohtaja saa kontakteillaan järjestettyä käynnin aitoon virolaiseen vankilaan. Siellä on vähän eri meininki kuin näissä suomalaisissa lepokodeissa, varmasti kiinnostavaa.

Kämäräinen astui hissistä taukotilaan kilisevä Ruokavaraston kassi kädessään ja käveli takkiaan riisumatta omaan koppiinsa. Työnjohtaja tyytyi mulkaisemaan hänen peräänsä ja ilmoitti että palaveri oli sitten siinä, nyt kaikki töihin.

Paitsi Koirala, käytkö vähän täällä.

Rakki käveli tiskille ja kumartui kohti naista, joka ilmoitti että häntä tarkkaillaan.

Vaikka sun myyntisi ovat olleet ihan hyviä, on tullut jo sellaisia viestejä että puheet alkavat karata käsistä. Täytyy pysyä realiteeteissa kuitenkin. Ja mitään lääkkeiden rouhimista täällä ei pitkään katsella, tee sitten vaikka niin kuin tuo Kämäräinen.

Rakki nyökkäsi ja nosti kahvikuppinsa kuivauskaapista.